Treenigeneraattori sai tähänastisista päivityksistään suurimman. Kävimme läpi kohdat, joissa generaattorin käyttö tökki, ja korjasimme ne. Tavoite oli yksinkertainen: saat itsellesi sopivan uintiharjoituksen entistä nopeammin, ja harjoitus kulkee mukanasi myös altaalle.
Allasnäkymä: treeni mukana altaan reunalla
Uusi Allasnäkymä avaa harjoituksen koko ruudulle isolla ja selkeällä tekstillä. Kun osio on uitu, napauta Merkitse tehdyksi. Tehty osio himmenee, ja seuraava korostuu. Yläreunasta näet koko ajan, missä mennään, esimerkiksi 2/5 osiota · 1 150 / 3 200 m.
Näyttö pysyy päällä niin kauan kuin allasnäkymä on auki, joten puhelin ei lukitu kesken pääsarjan. Merkinnät säilyvät, vaikka selain lataisi sivun välillä uudelleen.
Valitse pituus ja välineet
Kerro, kuinka pitkän treenin haluat uida. Vaihtoehdot alkavat noin kilometristä ja ulottuvat viiteen kilometriin ja yli. Generaattori kokoaa harjoituksen suunnilleen valitsemasi pituiseksi ja näyttää myös arvioidun keston taukoineen. Pituudet, joihin valitsemallasi tasolla ei voi päästä, näkyvät harmaina.
Uudella Käytössäni on -valinnalla harjoitukseen ei tule räpyläsarjaa, jos räpylät jäivät kotiin. Valitse lauta, bullarit, räpylät, lättärit tai snorkkeli. Generaattori valitsee vain osioita, joihin valitsemasi välineet riittävät.
Muokkaa, lukitse ja tallenna
Vaihda ja palauta:Vaihda tämä osio hakee tilalle uuden, suunnilleen samanmittaisen osion. Jos edellinen olikin parempi, ↶ Palauta edellinen tuo sen takaisin.
Lukitse: lukitse mieluisa pääsarja, niin Luo uusi harjoitus arpoo uudelleen vain muut osiot.
Suosikit ja historia: tallenna hyvä treeni suosikiksi. Kymmenen viimeksi luotua harjoitusta löytyy automaattisesti kohdasta Omat harjoitukset. Tiedot tallentuvat vain omaan selaimeesi.
Jaa linkillä: jokaisella harjoituksella on oma linkki. Kun lähetät sen treenikaverille, hän näkee täsmälleen saman harjoituksen.
Pienempiä parannuksia
Tasoille ja tavoitteille on nyt lyhyet kuvaukset, ja valintasi muistetaan seuraavalla käynnillä. Kopioitu harjoitus säilyttää rivinvaihdot, ja tulosteessa on vain itse harjoitus. Myös ruudunlukijalla ja näppäimistöllä generaattoria on aiempaa helpompi käyttää.
Kokeile seuraavaan uintikertaan
Avaa treenigeneraattori, valitse taso, pituus ja välineet ja ota allasnäkymä mukaan seuraavalle uintikerralle. Arvioi harjoitus lopuksi tähdillä. Arviot auttavat meitä kehittämään osiopankkia entistä paremmaksi.
Aikuisen kertalippu suomalaiseen uimahalliin maksaa tyypillisesti 6,75 €. Uinti.info kävi läpi uimahallihakemistonsa 167 uimahallin hinnat: kuusi lippua kymmenestä maksaa 6–7 euroa, mutta halvimman ja kalleimman hallin välillä on kolminkertainen ero. Suurista kaupungeista kallein on Tampere, jossa kertalippu maksaa kaikissa neljässä kaupungin uimahallissa 9,75 euroa – 62 prosenttia enemmän kuin tyypillinen kertalippu Helsingissä tai Oulussa.
6,75 €mediaanihinta, aikuisen kertalippu
6,92 €keskiarvo
4–14 €halvin ja kallein kertalippu
167uimahallia 125 kunnassa
Viisi havaintoa uimahallien hinnoista
Hinnat ovat tiiviissä haarukassa. 101 hallia 167:stä (60 %) hinnoittelee aikuisen kertalipun 6–7 euroon. Yleisin hinta on tasan 6 euroa.
Kallein maksaa kolme ja puoli kertaa halvimman verran. Halvimmat liput maksavat 4 euroa, kallein 14 euroa.
Tampere on suurista kaupungeista kallein. Kertalippu maksaa kaikissa neljässä kaupungin hallissa 9,75 euroa, Helsingissä tyypillisesti 6 euroa.
Kunta hinnoittelee hallinsa yleensä samalla hinnalla. Puolessa kunnista, joissa on vähintään kaksi hinnoiteltua hallia, kaikkien hallien lippu maksaa saman verran.
Sarjalippu säästää tyypillisesti 12 prosenttia. Suurimmat alennukset annetaan Ahvenanmaalla, jossa myös kertaliput ovat kalleimpia.
Paljonko uimahallikäynti maksaa keskimäärin?
Uinti.infon uimahallihakemistossa on 195 kohdetta, joiden pääasiallinen tyyppi on uimahalli. Niistä 167:lle on kirjattu voimassa oleva aikuisen kertalipun hinta. Näiden hintojen mediaani on 6,75 € ja keskiarvo 6,92 €. Keskiarvo on mediaania hieman korkeampi, koska joukossa on muutama selvästi muita kalliimpi halli, jotka vetävät keskiarvoa ylöspäin.
Hinnat ovat yllättävän tiiviisti samassa haarukassa. Puolet halleista hinnoittelee aikuisen kertalipun 6,00 ja 7,50 euron välille, ja 101 hallissa eli 60 % lippu maksaa 6–7 euroa. Yleisimmät hinnat ovat tasaeuroja: 6 euroa (29 hallia) ja 7 euroa (28 hallia). Seuraavaksi yleisin on 6,50 euroa (21 hallia).
Alle kuuden euron kertalippuja on 19 hallissa ja yli kahdeksan euron lippuja 21 hallissa. Halvin havaittu hinta on 4 euroa ja kallein 14 euroa.
Mediaani kuvaa tyypillistä hintaa keskiarvoa paremmin, koska muutama poikkeuksellisen kallis halli ei vaikuta siihen. Siksi tässä jutussa vertailut ja laskelmat tehdään ensisijaisesti mediaanilla. Erot ovat kuitenkin pieniä: keskiarvo on vain noin 17 senttiä mediaania korkeampi, ja vain 13 hallissa kertalippu maksaa 9 euroa tai enemmän.
Mitä uimahallikäynti maksaa Suomessa?
Aikuisen kertalipun hinta 167 uimahallissa, uimahallien määrä 50 sentin hintaluokittain. Tummempi pylväs sisältää mediaanin.
10
20
30
40
3
7
7
36
37
32
15
13
6
Mediaani 6,75 €
4 €5 €6 €7 €8 €9 €10 €11 €12 €13 €14 €
Lähde: Uinti.infon uimahallihakemisto. Aikuisen kertalipun hinnat tarkistettu 5.–18.10.2026. n = 167 uimahallia. Kylpylät ja maauimalat eivät ole mukana. Vie osoitin pylvään päälle tai napauta sitä nähdäksesi tarkan määrän.
Halvimpien listalla on 12 hallia, koska seitsemän hallia jakaa kuudennen sijan saman 5 euron hinnan. Lista koostuu kokonaan pienten ja keskisuurten kuntien halleista: yksikään suurten kaupunkien halli ei yllä joukkoon. Kurikka on ainoa kunta, jolla on listalla kaksi hallia: Jalasjärven uimahallin lisäksi Kurikan uimahalli Molskis (5 €). Joukossa on myös Suomen pohjoisimman kunnan Utsjoen uimahalli, jonne pääsee 5 eurolla.
Erikoistapaus on Säkylän varuskunta-alueella sijaitseva Huovinrinteen uimahalli: hakemiston mukaan kunnan ilmoittamat avoimet yleisövuorot ovat maksuttomia. Koska kyse ei ole lipunmyyntiin perustuvasta hinnasta, halli on jätetty tilastojen ja listojen ulkopuolelle.
Kärkikolmikko erottuu selvästi muista. Hakemiston kuvausten mukaan Louhi on Ideaparkin alla toimiva uimahalli-kylpylä, ja Vierumäen uimahallissa on myös kylpyläpuoli. Molemmat on luokiteltu hakemistossa ensisijaisesti uimahalleiksi, joten ne ovat mukana vertailussa – mutta niiden hinnoittelu heijastaa myös tavallista laajempaa palvelutarjontaa.
Neljäntenä ja viidentenä ovat hakemiston molemmat Ahvenanmaan uimahallit: Godbyn uimahalli Finströmissä (10,50 €) ja Mariebad Maarianhaminassa (10,30 €). Kalleimpien joukkoon mahtuvat myös kaikki neljä Tampereen kaupungin uimahallia (9,75 €) sekä Jyväskylän AaltoAlvari ja Kangasalan Kuohu (9,50 €). Tasapisteiden vuoksi listalla on 11 hallia.
Lähde: Uinti.infon uimahallihakemisto. Aikuisen kertalipun hinnat tarkistettu 5.–18.10.2026. Hallin nimeä napauttamalla pääset sen kohdesivulle.
Uimahallien hinnat vaihtelevat paikkakunnittain
Kaupunkivertailussa on mukana 17 suurta kaupunkia. Kaupungin hinta on tässä kaupungin hinnoiteltujen uimahallien mediaani, ja kaaviossa näkyy myös jokaisen hallin oma hinta sekä havaintomäärä. Monessa kaupungissa hakemistossa on myös halleja, joille ei ole kirjattu voimassa olevaa yleisöhintaa – esimerkiksi remontin vuoksi suljettuja halleja tai altaita, joilla ei ole yleisövuoroja.
Suurten kaupunkien väliset erot ovat huomattavia. Tampereella kaikki neljä kaupungin uimahallia perivät aikuiselta 9,75 euroa. Helsingissä tyypillinen hinta on 6 euroa, ja Oulussa kertalippu maksaa 6 euroa kaikissa kolmessa hinnoitellussa hallissa. Tamperelainen maksaa siis jokaisesta käynnistä 3,75 euroa eli 62,5 prosenttia enemmän kuin helsinkiläinen tai oululainen. Suurten kaupunkien kalleimpia ovat Tampereen jälkeen Turku (8,40 €), Rovaniemi (8,30 €) ja Jyväskylä (mediaani 8,25 €).
Helsingissä hinnat vaihtelevat 13 hinnoitellun hallin välillä 5,85 eurosta 7,20 euroon. Edullisin on Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun uimahalli ja kallein Mäkelänrinteen uintikeskus. Espoossa kaikissa kolmessa hinnoitellussa hallissa lippu maksaa 6,70 euroa ja Vantaalla kaikissa viidessä 6,50 euroa.
Aineistosta näkyy myös, että kunta hinnoittelee hallinsa tyypillisesti yhdellä hinnalla. Niistä 20 kunnasta, joissa on vähintään kaksi hinnoiteltua uimahallia, kymmenessä kaikkien hallien kertalippu maksaa saman verran. Näin on esimerkiksi Tampereella, Espoossa, Vantaalla, Oulussa, Turussa ja Kouvolassa. Suurin kunnan sisäinen ero on Heinolassa, jossa Heinolan uimahallin lippu maksaa 6 euroa ja Vierumäen uimahallin 12,50 euroa.
Muissa kaupungeissa, joissa hinnat eroavat, ero syntyy usein yhdestä erityyppisestä hallista. Jyväskylässä Vaajakosken Wellamon kertalippu maksaa 7 euroa ja keskustan AaltoAlvarin 9,50 euroa. Joensuussa Rantakylän uimahalliin pääsee 6,20 eurolla ja Virkistysuimala Vesikkoon 8,20 eurolla, Porissa Meri-Porin halliin 5,70 eurolla ja keskustan halliin 7,50 eurolla. Hämeenlinnassa Lammin uimahalli on 1,80 euroa keskustan hallia edullisempi.
Uimahallikäynnin hinnat kaupungeittain
Aikuisen kertalippu 17 suuressa kaupungissa. Jokainen piste on yksi hinta; numero pisteessä kertoo, monessako hallissa hinta on sama. Oikealla kaupungin hallien mediaanihinta, katkoviiva = koko aineiston mediaani 6,75 €. Kaupungin nimen alla: hinnoitellut hallit / kaikki hakemiston hallit.
Lähde: Uinti.infon uimahallihakemisto. Aikuisen kertalipun hinnat tarkistettu 5.–18.10.2026. Havaintomäärä kertoo, monelleko kaupungin hakemistossa olevalle uimahallille on kirjattu voimassa oleva aikuisen kertalipun hinta.
Mitä säännöllinen uintiharrastus maksaa vuodessa?
Laskimme, paljonko uinti maksaa vuodessa, jos käy uimahallissa kerran, kaksi tai kolme kertaa viikossa. Laskelma käyttää aikuisen kertalipun mediaania (6,75 €) ja olettaa 52 uintiviikkoa vuodessa. Jos halli on osan vuotta suljettuna tai uintiin tulee taukoja, todellinen summa jää pienemmäksi.
Kerran viikossa: 52 käyntiä × 6,75 € = 351 € vuodessa
Kaksi kertaa viikossa: 104 käyntiä × 6,75 € = 702 € vuodessa
Kolme kertaa viikossa: 156 käyntiä × 6,75 € = 1 053 € vuodessa
Sarjalippu laskee summaa. Niissä 131 hallissa, joille hakemistoon on kirjattu aikuisen 10 kerran sarjalippu, yhden käynnin hinnan mediaani sarjalipulla on 5,90 €. Sillä kerran viikossa uivan vuosikustannus on noin 307 €, kahdesti viikossa uivan 614 € ja kolmesti viikossa uivan 920 €.
Vielä enemmän merkitsee se, missä ui. Neljän euron kertalipulla kerran viikossa uiva maksaa vuodessa 208 €, kalleimman hallin 14 euron lipulla 728 €. Tampereen ja Helsingin tyyppihinnoilla ero on kerran viikossa uivalle 195 € ja kolmesti viikossa uivalle 585 € vuodessa. Monessa hallissa on tarjolla myös kuukausi-, kausi- tai vuosikortteja. Niiden ehdot vaihtelevat niin paljon, ettei niitä vertailla tässä, mutta aktiivisen uimarin kannattaa laskea, tuleeko kortti kertalippuja edullisemmaksi.
Mitä uintiharrastus maksaa vuodessa?
Aikuisen vuosikustannus 52 uintiviikolla, laskettuna kertalipun ja 10 kerran sarjalipun mediaanihinnoilla.
Kertalippu (mediaani 6,75 €)10 kerran sarjalippu (mediaani 5,90 €/käynti)
Kerran viikossa52 käyntiä vuodessa
351 €
307 €
Kaksi kertaa viikossa104 käyntiä vuodessa
702 €
614 €
Kolme kertaa viikossa156 käyntiä vuodessa
1 053 €
920 €
Lähde: Uinti.infon uimahallihakemisto. Aikuisen kertalipun hinnat tarkistettu 5.–18.10.2026. Kertalippu: n = 167 uimahallia. Sarjalippu: n = 131 uimahallia, joilla on aikuisen 10 kerran sarjalippu. Sarjalippujen kortti- tai rannekemaksuja ei ole huomioitu.
Laske oma uintibudjettisi
Valitse uimahalli ja uintitahti. Laskuri käyttää Uinti.infon hakemistoon kirjattuja aikuisen hintoja.
Kertalipuilla–
10 kerran sarjalipuilla–
Kannattaako sarjalippu?
Sarjalipun hyöty vaihtelee hallista toiseen enemmän kuin kertalipun hinta. Kun aikuisen 10 kerran sarjalipun hintaa verrataan kymmeneen kertalippuun, säästön mediaani on 12 prosenttia – käytännössä sarjalippu tarjoaa noin yhden ilmaisen käynnin kymmenestä. Yhden käynnin hinta on sarjalipulla tyypillisesti 5,90 €, eli 0,85 € vähemmän kuin kertalipulla. 14 hallissa sarjalippu maksaa täsmälleen yhdeksän kertalipun verran.
Suurimman alennuksen antavat Ahvenanmaan hallit: Godbyssa sarjalipulla säästää 36 prosenttia ja Mariebadissa 33 prosenttia. Juuri näissä halleissa myös kertalippu on vertailun kalleimpia, joten säännöllinen uimari maksaa käynnistään selvästi vähemmän kuin satunnainen kävijä. Toisessa ääripäässä on Kankaanpään uimahalli, jossa 10 kerran lippu maksaa saman verran kuin kymmenen kertalippua. Moni halli perii lisäksi sarjarannekkeesta tai -kortista erillisen maksun, jota ei ole huomioitu laskelmassa.
Alennusryhmille uinti on selvästi edullisempaa. Lapsen kertalipun mediaani on 3,50 € ja eläkeläisen 4,10 €. Kahdessa vertailun hallissa, Kauhajoen Virkistysuimala Virkussa ja Sodankylän Siilashallissa, lapset ja nuoret uivat hakemiston mukaan maksutta.
Suhteessa aikuisen hintaan lapsen lippu maksaa tyypillisesti hieman yli puolet. Edullisimmillaan lapsen lippu maksaa alle kolmanneksen aikuisen hinnasta, ja pienimmillään alennus on noin neljännes. Lasten ikärajat vaihtelevat halleittain, joten ne kannattaa tarkistaa hallin sivulta.
Paljonko sarjalipulla säästää?
Aikuisen 10 kerran sarjalipun säästö verrattuna kymmeneen kertalippuun, uimahallien määrä 5 prosenttiyksikön luokittain.
10
20
30
40
50
3
31
50
25
12
5
4
1
Mediaani 12 %
0 %10 %20 %30 %40 %
Lähde: Uinti.infon uimahallihakemisto, hinnat tarkistettu 5.–18.10.2026. n = 131 uimahallia, joille on kirjattu sekä aikuisen kertalippu että aikuisen 10 kerran sarjalippu. 10+1 kerran lippu laskettu 11 käynnille.
Entä maauimalat ja kylpylät?
Vertailu koskee vain varsinaisia uimahalleja. Uinti.infon hakemiston kahdeksan maauimalaa on rajattu ulkopuolelle, koska ne ovat usein auki vain kesäkaudella ja niiden toimintamalli poikkeaa ympärivuotisista halleista. Myöskään hakemiston 36 kylpylää ei ole mukana: kylpylälippuun sisältyy usein vesipuisto-, sauna- tai hyvinvointipalveluja, eikä sen hintaa voi suoraan verrata tavalliseen uimahallilippuun.
Sarjalippu = aikuisen 10 kerran sarjalipun hinta jaettuna käyntien määrällä. Hinnat Uinti.infon hakemistosta, tarkistuspäivä hallikohtaisesti.
Näin vertailu tehtiin
Aineistona on käytetty ainoastaan Uinti.infon omaa uimahallihakemistoa ja sen kohdesivuja. Tiedot poimittiin hakemiston kaikilta 241 kohdesivulta 21.10.2026. Kohdesivujen hintatiedot on tarkistettu 5.–18.10.2026, ja jokaisen hallin tarkistuspäivä näkyy hallin omalla sivulla sekä yllä olevassa aineistotaulukossa. Hintoja ei ole täydennetty muista lähteistä.
Rajaus: mukana ovat kohteet, joiden pääasiallinen tyyppi hakemistossa on uimahalli – yhteensä 195 hallia, kun kaksi saman hallin päällekkäistä kohdesivua yhdistettiin. Maauimalat (8) ja kylpylät (36) rajattiin pois myös silloin, kun kohde on luokiteltu kylpylän tai maauimalan lisäksi uimahalliksi.
Vertailuhinta: aikuisen kertalippu hakemiston hintataulukon Aikuinen-riviltä. Erilliset päivä-, aamu- ja verkkokauppahinnat sekä uinnin ja kuntosalin yhdistelmäliput eivät ole mukana.
Kattavuus: vertailukelpoinen hinta löytyi 167 uimahallista 125 kunnasta. 27 hallista hintaa ei ole, koska halli on remontissa tai suljettu, siellä ei ole yleisövuoroja tai hakemistoon ei ole vahvistettu hinnastoa. Säkylän Huovinrinteen maksuttomat yleisövuorot on rajattu tilastoista.
Kaupungit: kaupungin hinta on kaupungin hinnoiteltujen hallien mediaani. Paikkakunta määräytyy hakemiston tietojen mukaan; kahden hallin paikkakunta tarkennettiin hallin nimen ja osoitteen mukaiseksi (Lapua ja Ylöjärvi), ja tieto on sittemmin korjattu myös hakemistoon.
Sarjaliput: vertailussa on aikuisen 10 kerran sarja- tai kymppikortti (131 hallia). 10+1 kerran kortin käyntihinta laskettiin 11 käynnille. Kortti- ja rannekemaksuja ei huomioitu.
Vuosikustannus: hinta × käynnit viikossa × 52 viikkoa.
Aineisto kattaa Uinti.infon hakemiston uimahallit, ei välttämättä kaikkia Suomen uimahalleja. Hinnat ja alennusten ehdot voivat muuttua, joten tarkista ajantasainen hinta aina hallin omalta sivulta ennen käyntiä.
Altaaseen on helppo mennä. Joskus vaikeinta on päättää, mitä siellä tekisi. Kun sama tuttu uintilenkki alkaa toistaa itseään, pieni suunnitelma tuo harjoitukseen uuden ajatuksen: tänään rakennetaan peruskuntoa, huomenna hiotaan tekniikkaa ja seuraavalla kerralla kokeillaan vauhtia.
Uinti.infon treenigeneraattori kokoaa valmiin harjoituksen valitsemasi vaativuustason ja tavoitteen mukaan. Poimimme siitä kolme erilaista treeniä ja avaamme, mitä niiden avulla voi harjoitella. Yhtä oikeaa uintitreeniä ei ole – hyvä harjoitus sopii omaan taitotasoon ja päivän vireeseen.
Mitä generaattorilla on jo tehty?
Generaattorin näkyvässä tilastossa oli 4.10.2026 297 luotua harjoitusta ja 928 050 metriä. Niistä laskettu keskipituus on noin 3 125 metriä: 25 metrin altaassa se tarkoittaisi noin 125 allasmitallista. Luodut ohjelmat ovat siis keskimäärin varsin reilun mittaisia, mutta myös lyhyemmälle treenille on tilaa.
Harjoitusten keskimääräinen arvosana oli 4,9/5 yhteensä 24 arviosta. Se on kannustava palaute, joskin pieni arviojoukko. Luvut kertovat luoduista harjoituksista ja annetuista arvioista, eivät siitä, kuinka moni harjoitus on uitu loppuun. Tilasto ei myöskään kerro, mikä tavoite tai vaativuustaso on suosituin.
Kolme esimerkkiä, kolme eri mittaa
Harjoituksen kokonaispituus metreinä. Kaikki palkit alkavat nollasta; asteikko 0–3 500 m.
Kevyt peruskunto2 000 m
Aerobinen kestävyys2 250 m
Nopeus3 150 m
Kaikkien luotujen treenien keskiarvo3 125 m
Lähde: treenigeneraattori 4.10.2026. Kolme toimituksen luomaa esimerkkiä eivät kuvaa eri treenityyppien suosiota. Keskiarvo on pyöristetty.
1. Kevyt peruskuntotreeni: rytmi löytyy pyramidista
Valinnat: taso 2 – Harrastelija, tavoite Kevyt peruskunto, tekniikkalajina vapaauinti. Kokonaismatka: 2 000 m.
Tämä on treeni päivään, jolloin haluat liikkua rauhallisesti ja poistua altaasta hyvällä mielellä. Pääsarjan matkat pitenevät ensin ja lyhenevät sitten. Pyramidi tuo vaihtelua tasaiseen uintiin ilman, että vauhtia tarvitsee nostaa.
Alkuverryttely 400 m: 100 m vapaauintia, 100 m rintauintia, 100 m potkuja laudalla ja 100 m selkäuintia. Osuuksien välissä 10 sekunnin tauko.
Tekniikkaosio 300 m: 6 × 50 m vuorotellen potkuja laudalla ja käsivetoja pull buoy -kellukkeella. Tauko 45 sekuntia.
Pääsarja 1 200 m: 100–200–300–300–200–100 m vapaauintia. Palautus 20–30 sekuntia jokaisen osuuden jälkeen. Ui rauhallisesti ja tasaisesti.
Treenin juju: pitkällä osuudella huomaat nopeasti, pysyykö oma uintirytmi rentona. Valitse vauhti, jolla myös toinen 300-metrinen tuntuu hallitulta. Sarjan lopun lyhyemmät matkat tuovat mukavan tunteen siitä, että maali lähestyy.
Peruskuntopyramidi kasvaa ja pienenee
100 m1.
200 m2.
300 m3.
300 m4.
200 m5.
100 m6.
Vaaka-akseli: uintiosuuden järjestys. Pylvään korkeus: matka, asteikko 0–300 m. Yhteensä 1 200 m; jokaisen osuuden jälkeen 20–30 s palautus. Kuva näyttää matkat, ei uintitehoa.
2. Kestävyyttä ja rintauinnin tekniikkaa samassa paketissa
Valinnat: taso 3 – Kehittynyt, tavoite Aerobinen kestävyys, tekniikkalajina rintauinti. Kokonaismatka: 2 250 m.
Monipuolinen harjoitus tekee hyvää myös keskittymiselle. Tässä rintauinti, vapaauinti ja potkut vuorottelevat: liikettä kertyy, mutta huomio ei jää koko ajaksi samaan asiaan. Tekniikkaosion voi vaihtaa generaattorissa erikseen – niin teimme tässä esimerkissä.
Alkuverryttely 400 m: 100 m vapaauintia, 100 m rintauintia, 100 m potkuja laudalla ja 100 m selkäuintia. Osuuksien välissä 10 sekuntia.
Tekniikkaosio 400 m: kaksi kierrosta. Ensin 4 × 25 m rintauinnin käsivetoa: kaksi ensimmäistä perhosuinnin potkulla ja kaksi seuraavaa vapaauinnin potkulla. Sitten 50 m tavallista rintauintia ja 50 m kevyttä selkäuintia. Tauot 10–15 sekuntia.
Lämmittely 400 m: 8 × 50 m vapaauinnin potkuja. Ensimmäiset kaksi kevyesti, seuraavat kaksi hieman reippaammin, seuraavat kaksi kohtalaisesti ja viimeiset kaksi reippaasti.
Pääsarja 900 m: kolme kierrosta, joissa jokaisessa 2 × 50 m rintauintia, 2 × 50 m vapaauintia ja 2 × 50 m vapaauinnin potkuja laudalla. Tauko 15 sekuntia 50-metristen välissä ja minuutti kierroksen jälkeen.
Treenin juju: eri potkujen yhdistäminen rintauinnin käsivetoon auttaa suuntaamaan huomion käsien työhön ja vartalon asentoon. Pääsarjassa etsi reipas mutta hallittu vauhti: viimeinen kierros saa tuntua harjoitukselta, mutta tekniikan pitäisi säilyä. Vapaauinnissa hengitä omaan tarpeeseesi sopivalla rytmillä.
3. Nopeustreeni: lyhyitä teräviä pätkiä, paljon kevyttä uintia
Valinnat: taso 4 – Edistynyt, tavoite Nopeus, tekniikkalajina vapaauinti. Kokonaismatka: 3 150 m. Vaihdoimme loppuverryttelyn generaattorin 150 metrin vaihtoehtoon.
Nopeustreeni ei tarkoita sitä, että koko harjoitus uitaisiin kovaa. Tässä vauhtia tehdään lyhyinä jaksoina, ja niiden ympärillä on runsaasti kevyttä uintia. Näin seuraava nopea suoritus voi olla taas terävä.
Alkuverryttely 1 000 m: 5 × 200 m: vapaauintia; vuorotellen 25 m scullingia eli veden tunnustelua pienillä käsiliikkeillä ja 25 m kevyttä uintia; käsivetoja; potkuja; sekauintia. Tauot 20 sekuntia.
Tekniikkaosio 400 m: kaksi kierrosta 4 × 50 m. Ensimmäisissä kolmessa toistossa 25 m scullingia eri kohdissa käsivetoa ja 25 m kevyttä vapaauintia; neljännessä 25 m koirauintia ja 25 m kevyttä vapaauintia.
Lämmittely 400 m: 4 × 100 m perhos- ja vapaauintia: 25/75 m, 50/50 m, 25/75 m ja 50/50 m. Tauot 20 sekuntia.
Pääsarja 1 200 m: neljä kierrosta. Jokaisella 3 × 50 m lyhyellä nopeusjaksolla, jonka jälkeen loppumatka kevyesti, sekä 150 m kevyttä uintia. Ensimmäisellä kierroksella nopea osuus on ensimmäiset 15 m ponnistuksesta, toisella noin 7,5 m käännösalueella, kolmannella viimeiset 15 m ja neljännellä 20 m startista. Laji on omavalintainen.
Treenin juju: harjoittele hyvää vauhtia ja sujuvaa liikettä, älä pelkkää väsymystä. Generaattori ei anna tälle pääsarjalle tarkkaa taukoa; palaudu niin, että pystyt tekemään seuraavan nopean osuuden laadukkaasti. Starttihyppy sopii vain hallissa sallittuun paikkaan ja uimariin, joka osaa sen. Muuten lähde seinästä ponnistaen. Jos perhosuinti ei vielä suju, korvaa lämmittelyn perhososuudet vapaauinnilla.
Nopeussarjassa suurin osa metreistä on kevyitä
Nopeat osuudet: noin 173 m (14 %) Kevyt uinti: noin 1 028 m (86 %)
Osuudet 1 200 m pääsarjasta, laskettuna yllä olevista nopeusjaksoista (3 × 15 m + 3 × 7,5 m + 3 × 15 m + 3 × 20 m). Metrit ja prosentit on pyöristetty. Kuva ei sisällä taukoja eikä kuvaa ajankäyttöä.
Näin löydät oman seuraavan treenisi
Generaattorissa on kuusi vaativuustasoa aloittelijasta edistyneeseen kilpauimariin. Tavoitteeksi voi valita kevyen peruskunnon, aerobisen kestävyyden, kynnysvauhdin, tehoharjoituksen tai nopeuden – tai jättää painotuksen avoimeksi. Tekniikkaosion voi ottaa mukaan vapaauintiin, rintauintiin, selkäuintiin tai perhosuintiin.
Valitse ensin taso, jonka harjoituksissa tekniikka pysyy hallussa. Luo treeni, katso kokonaismatka ja lue pääsarja. Jos yksittäinen osio ei sovi sinulle, vaihda se uuteen Vaihda tämä osio -painikkeella. Harjoituksen voi myös kopioida tai tulostaa altaalle mukaan. Generaattorin tulokset vaihtelevat, joten samoilla valinnoilla et välttämättä saa tämän artikkelin harjoituksia.
Kaikkia metrejä ei tarvitse tehdä ensimmäisellä kerralla. Esimerkiksi peruskuntopyramidin voi lyhentää jättämällä toisen 300-metrisen pois; pääsarjasta tulee silloin 900 m ja koko harjoituksesta 1 700 m. Säilytä rauhallinen alku ja loppu, ja tee pääsarjasta oman mittaisesi.
Seuraavan treenin ei tarvitse olla täydellinen. Riittää, että siinä on yksi selkeä ajatus. Kun tiedät, mitä tänään harjoittelet, altaalle on helpompi lähteä – ja onnistumisen huomaa muustakin kuin kellosta.
Harjoitusesimerkit ja käyttöluvut: Uinti.infon treenigeneraattori, tarkistettu 4.10.2026. Ohjeiden sanamuotoja on selkeytetty toimituksessa. Graafit perustuvat yllä esitettyihin matkoihin ja generaattorin näkyvään kokonaistilastoon.
Suomessa on järviä yli 187 000, mutta kun lokakuu koittaa, järvivesi on jo niin kylmää, että viimeisetkin avovesiuimarit avaavat märkäpuvun vetoketjun viimeistä kertaa tänä vuonna ja suuntaavat sisälle. Kävimme läpi Uinti.infon uimahallihakemiston kaikki kohteet ja kaivoimme esiin ennätykset, joita ei yksikään uimavalmentaja ole koskaan kysynyt: missä on Suomen pohjoisin uimahalli, missä yksinäisin – ja missä altaaseen pääsee vain palokunnan sukeltajana?
Ottakaa pyyhkeet ja lähtökuutiot esiin. Kilpailu alkaa.
Ääripisteiden SM: neljä ilmansuuntaa, neljä voittajaa
Pohjoisin: Utsjoen uimahalli
Kultaa ja ylivoimaisesti: Utsjoen uimahalli sijaitsee noin 69,9 pohjoista leveysastetta, Tenojoen kupeessa Utsjoen kirkonkylässä. Allas on 16,7-metrinen, eli kilpauimari ehtii tuskin vetää henkeä ennen käännöstä. Mutta mikä sijainti: kaamoksen aikaan aurinko ei nouse lainkaan, joten selkäuinnissa katto on ainoa taivas, jonka näet.
Eteläisin: Tammisaaren uimahalli
Etelässä kärkipaikan vie Tammisaaren uimahalli Raaseporissa, ainoana hakemiston hallina 60. leveyspiirin eteläpuolella. Eteläisimmästä pohjoisimpaan on linnuntietä noin 1 116 kilometriä. Jos saman matkan ui 25 metrin altaassa, tulee 44 640 allasmitallista – ja käännöksiä sen mukaan.
Itäisin: Ilomantsin uimahalli
Idän ennätys menee Ilomantsin uimahallille (noin 30,9° itäistä pituutta). Hopealle ylsi Kiteen VesPeli ja pronssille Lieksa. Pohjois-Karjala otti siis koko palkintopallin – harvinainen kolmoisvoitto missään lajissa.
Läntisin: Mariebad, Maarianhamina
Lännessä ei jää epäselväksi: Mariebad Maarianhaminassa on hakemiston läntisin halli, ja sen takana on Ahvenanmaan toinen halli Godbyssä, Finströmissä. Mantereen läntisin on Närpiö, joka jää Ahvenanmaan kaksikosta reilusti. Itäisimmän ja läntisimmän hallin väli on noin 649 kilometriä – eli Suomi on uimahalleilla mitattuna lähes kaksi kertaa niin pitkä kuin leveä.
Suomen uimahallit Uinti.infon hakemistossa. Pisteet on sijoitettu hallien koordinaattien mukaan, eikä taustalla ole karttaa. Vie osoitin pisteen päälle nähdäksesi hallin nimen.
Yksinäisyyden SM: kuka ui kauimpana naapuristaan?
Mittasimme jokaisesta hallista linnuntie-etäisyyden lähimpään toiseen hakemiston halliin. Mediaanisuomalainen halli on 12,4 kilometrin päässä naapuristaan, eli lähes aina voi vaihtaa hallia, jos toisessa on liian täyttä ratoja.
Mutta sitten on Lappi. Kultamitalin vie jälleen Utsjoki: lähimpään halliin eli Ivaloon on noin 141 kilometriä. Hopean saa Ivalo itse, jolta on Sodankylän Siilashalliin noin 140 kilometriä. Pronssi menee Sodankylälle, jonka lähin naapuri on Kemijärven Poukama noin 89 kilometrin päässä. Neljänneksi kiilaa Lieksa, josta Joensuun Rantakylään on reilut 79 kilometriä.
Toisin sanoen: jos Utsjoella allas on huoltotauolla, varahalli on linnuntietäkin kauempana kuin Lahti Helsingistä. Suosittelemme termospulloa.
Hakemiston hallit jaoteltuna sen mukaan, kuinka kaukana lähin toinen uimahalli on. Etäisyydet on laskettu linnuntietä koordinaateista.
Tungos etelässä, tilaa pohjoisessa
Uimahallit eivät jakaudu Suomeen tasaisesti, vaan ne kasautuvat etelään kuin uimarit altaan päätyyn palautuksessa. Pelkästään 60. ja 61. leveyspiirin väliin mahtuu 76 hallia, eli lähes 40 prosenttia koko hakemistosta. Leveyspiirin 66 pohjoispuolella on enää kuusi hallia.
Ja sitten se tärkein trivia: napapiirin pohjoispuolella on hakemistossa neljä uimahallia (Kemijärvi, Sodankylä, Ivalo ja Utsjoki). Rovaniemen uimahalli – joulupukin kotikaupungin halli – jää napapiiristä etelään noin seitsemän kilometrin marginaalilla. Tuomariston mielestä harmillinen hylkäys lähdössä.
Uimahallien määrä leveysasteittain. Ylin palkki on etelä, alin pohjoinen.
Suomen keskimmäinen uimahalli
Jos kaikkien hakemiston hallien koordinaatit lasketaan keskiarvoksi, päädytään Keski-Suomeen. Lähimpänä tätä ”uimahallien painopistettä” on Jämsän uimahalli Koskikara, noin 12 kilometrin päässä. Jos siis haluat olla keskimäärin yhtä kaukana kaikista Suomen uimahalleista, Jämsä on paikkasi. Emme tiedä, miksi haluaisit, mutta nyt tiedät.
Pääkaupunkiseudun ylivoima
Helsingissä on hakemistossa 18 kohdetta, enemmän kuin Espoossa, Vantaalla ja Kouvolassa yhteensä. Lähimmät naapurit löytyvät Helsingistä: Huolintatalon allas ja Uimastadion ovat alle kilometrin päässä toisistaan, ja Töölön uimahallista Uimastadionille on sekin alle kilometri. Pääkaupungissa uimahallihyppely onnistuu siis lähes kävellen – kunhan tukka ei jäädy välillä.
Kaupungit, joissa on eniten kohteita Uinti.infon hakemistossa. Luvuissa ovat mukana myös hakemiston maauimalat ja erikoisemmat altaat.
Omituisimpien uimahallien kunniagalleria
Sitten päästään herkkuihin. Hakemistosta löytyy halleja, jotka eivät ole aivan tavallisia kaupungin uimahalleja:
Itäkeskuksen uimahalli on louhittu kallion sisään. Vuonna 1993 avattu halli toimii tarvittaessa myös alueen väestönsuojana, ja siellä on 50 metrin allas. Harva uimahalli on kirjaimellisesti pommin kestävä. Hallia odottaa iso perusparannus, jonka rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2027.
Helsingin pääpaloaseman uimahalli on pelastustoimen sukeltajien harjoitusallas, joka ei ole auki yleisölle. Hakemistossa sillä on silti neljä arviota – emme kysy enempää. Suosittelemme mieluummin uimakorttia kuin paloautoa.
Huolintatalon uima-allas on toimistorakennuksen vuokralaisten oma täysimittainen allas. Siellä työpaikan liikuntatauko saa aivan uuden merkityksen.
Vekaranjärven varuskunnan uimahalli ja Upinniemen uimahalli ovat puolustusvoimien alueilla. Vekaranjärven 25 metrin allas neljällä radalla sijaitsee Karjalan prikaatin varuskunta-alueella. Jos haluat rauhallisen radan, tämä ei ole vinkki – porttiin ei kävellä pelkällä uimalakilla.
Jätkänsaaren uimahalli on hakemiston uusin tulokas ja samalla sen kuivin: uinti- ja liikuntakeskuksen rakentaminen käynnistyy syyskuussa 2026. Tätä allasta varten kannattaa pakata ennemmin kärsivällisyyttä kuin uimalasit.
Ja kunniamaininta: meressä kelluva Allas Sea Pool on hakemistossa maauimalana. Se ei ole halli laisinkaan, mutta on liian hieno jätettäväksi pois.
Loppusuoralla: 50 metrin allas on Suomessa harvinaisuus
Hakemiston kohteista löytyy yhteensä 178 kappaletta 25 metrin altaita, mutta 50 metrin allas on vain 19 kohteessa – ja lukuun sisältyvät jo ulkoaltaat ja vasta rakenteilla oleva Jätkäsaari. Kilpauimarin kannalta Suomi on siis enemmän sprinttimaa kuin pitkän radan maa. Eniten altaita yhteensä on Leppävaaran uimahallissa Espoossa, Porin keskustan uimahallissa ja Kokkolan VesiVeijarissa: kahdeksan kussakin.
Löydä oma lähihallisi uimahallihakemistosta tai hae nimellä ja kartalta hakusivulla. Utsjoella treenaavalle sanomme vain: arvostamme.
Näin laskimme
Luvut perustuvat Uinti.infon uimahallihakemiston tietoihin 30.9.2026. Mukana ovat hakemiston uimahallit ja maauimalat, 197 kohdetta, joista 196:lle on sijaintitieto. Etäisyydet on laskettu linnuntietä koordinaattien perusteella, joten tie- tai venematka on käytännössä pidempi. Itäkeskuksen hallin tiedot on tarkistettu Helsingin kaupungin tiedotteesta. Jos huomaat virheen, kerro siitä – korjaamme sen nopeammin kuin 25 metriä vapaalla.
Mikä on hyvä uintinopeus kuntouimarille, ja kuinka pitkän matkan tunnissa pitäisi pystyä uimaan? Sopiva matkavauhti riippuu muun muassa kunnosta, tekniikasta, iästä ja uintityylistä, joten yhtä oikeaa vastausta ei ole. Vertailuluvut antavat kuitenkin hyvän kuvan omasta tasosta – ja selkeän tavoitteen, jota kohti harjoitella.
Uintinopeustaulukko
Alla oleva taulukko kokoaa suuntaa antavat uintinopeudet aloittelijasta huippu-uimariin. Puhelimella taulukko on helpointa lukea vaakatasossa.
Taso
Uitu matka tunnissa
Vauhti / 100 m (syke max 150/min)
Selitys
(Maailmanennätysvauhti)
6000 m
1:00
Jos maailman paras kilpauimari uisi tunnissa maksimimatkan, tulos olisi n. 6000 m
Huippu-kilpauimarit
4500–5000 m
1:12–1:20
Kilpauimarit, joiden päälaji on pitkänmatkan uinti
Kilpauimarit
3500–4500 m
1:20–1:43
Tavanomainen kilpauimareiden matkauintinopeus
Kiitettävä
3000–3500 m
1:43–2:00
Esim. triathlonistit ja muut kovaa treenaavat kuntoilijat, joilla on hyvä tekniikka
Erittäin hyvä
2600–3000 m
2:00–2:18
Esim. kuntoilijat, jotka pystyvät uimaan tunnin vapaauintia hyvällä tekniikalla
Hyvä
2200–2600 m
2:18–2:44
Hyvän kuntouimarin tavoitenopeus
Keskivertoa parempi
2000–2200 m
2:44–3:00
Tavoitetulos hetken aikaa säännöllisesti harjoitelleelle kuntoilijalle
Keskiverto
1800–2000 m
3:00–3:20
Suurin osa hallikävijöistä ui tätä vauhtia. Hyvä tulos iäkkäämmille harrastajille!
Satunnainen harrastelija
1500–1800 m
3:20–4:00
Hyvä tulos aloittelevalle keski-ikäiselle kuntoilijalle. Tästä on usein helppo parantaa!
Aloittelija
alle 1500 m
yli 4:00
Taulukon nopeudet kuvaavat kestävyysvauhtia: matka uidaan tunnissa niin, että syke on uinnin lopussa enintään noin 150 lyöntiä minuutissa. Sopiva sykeraja vaihtelee iän mukaan, eikä taulukko huomioi uintityyliä. Tarkemmin oman vauhdin voi määrittää testin avulla.
Näin testaat uintinopeutesi
Uintikuntoa voi mitata samalla periaatteella kuin juoksukuntoa: Cooperin testillä. Uinticooperissa uidaan 12 minuutin ajan mahdollisimman pitkä matka, ja vauhti pidetään niin kovana, että syke nousee lopussa lähelle maksimia. Testin tarkka toteutus on kuvattu uinticooper-sivulla.
Samalta sivulta löytyvät ohjeet myös puolen tunnin uintitestiin. Periaate on sama, mutta testi kestää 30 minuuttia. Pidempi testi soveltuu erityisesti kilpauimareille, joten kuntouimarin kannattaa aloittaa uinticooperista.
Testituloksesta matkauintivauhtiin
Testitulos kertoo uintikunnosta, mutta se ei suoraan kerro, millä vauhdilla pidempiä matkoja kannattaa uida. Alla olevalla taulukolla uinticooper-tuloksen voi muuntaa suositelluksi matkauintivauhdiksi.
Cooper-tulos (m)
Cooper-keskivauhti / 100 m
Suositeltu matkauintivauhti / 100 m
200
6:00
6:30–7:00
300
4:00
4:25–4:50
400
3:00
3:20–3:40
500
2:24
2:40–2:50
600
2:00
2:15–2:25
700
1:43
1:55–2:00
800
1:30
1:40–1:45
900
1:20
1:30–1:35
1000
1:12
1:20–1:25
Matkavauhdilla tarkoitetaan tässäkin vauhtia, jolla syke on tunnin yhtäjaksoisen uinnin jälkeen enintään 150 lyöntiä minuutissa. Taulukon arvot ovat arvioita ja toimivat hyvänä lähtökohtana. Harjoittelun alussa kannattaa seurata sekä vauhtia että sykettä ja hienosäätää tahtia niiden perusteella.
Vauhdin ja sykkeen seuraaminen altaassa
Uintinopeutta on helppo seurata ilman erillisiä laitteita. Lähes jokaisen uima-altaan reunalla on allaskello, jossa neljä eriväristä sekuntiviisaria kiertää 15 sekunnin välein. Valitse yksi viisari ja seuraa väliaikojasi esimerkiksi sadan metrin välein.
Allaskellolla voi mitata myös sykkeen. Laske sydämenlyönnit kymmenen sekunnin ajalta ja kerro tulos kuudella. Vauhti on lähellä sopivaa matkauintinopeutta, kun lukema on 20–24 lyöntiä kymmenessä sekunnissa eli 120–144 lyöntiä minuutissa. Aloita laskeminen nollasta ja tunnustele syke kaulavaltimolta, sillä hengästyneenä rannesyke on vaikea tuntea.
Allaskellon vaihtoehtona ovat vedenkestävät urheilukellot ja muut mittarit, joista monet tallentavat myös uidun matkan. Uintiin soveltuvia älykelloja käsitellään tarkemmin tulevissa artikkeleissa.
Sykkeen voi tarkistaa jokaisen sadan metrin jälkeen, mutta käytännöllisintä on jakaa harjoitus pidempiin vetoihin, esimerkiksi 5 × 400 metriin. Tällöin kymmenen sekunnin sykemittaus mahtuu luontevasti vetojen väliseen palautukseen.
Uintityylin ja tekniikan vaikutus nopeuteen
Kilpauinnissa uintityyli vaikuttaa nopeuteen merkittävästi. Vapaauinti on jopa 25 prosenttia nopeampaa kuin hitain uintilaji, rintauinti. Perhos- ja selkäuinti sijoittuvat näiden väliin ja ovat keskenään suunnilleen yhtä nopeita.
Kuntouinnissa lajien väliset erot ovat pienempiä. Useimmat kuntouimarit hallitsevat rintauinnin parhaiten, minkä vuoksi pitkät matkat sujuvat heiltä usein helpoimmin rintaa uiden. Kun vapaauinnin perustekniikka on hallussa, siitä tulee kuitenkin myös kuntouimarille nopein tapa edetä.
Tekniikka ratkaisee usein enemmän kuin kunto
Tekniikan kehittäminen – mukaan lukien käännökset ja liu’ut – parantaa uintinopeutta usein enemmän kuin kestävyys- tai voimaharjoittelu. Harjoitteita ja vinkkejä tekniikan kehittämiseen löydät uintitekniikka-osiosta.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on välttämätön käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun toteuttamiseksi tai viestinnän välittämiseksi sähköisessä viestintäverkossa.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Tekninen tallennus tai pääsy tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainontaa varten tai käyttäjän seuraamiseen tällä tai useilla verkkosivustoilla samankaltaisia markkinointitarkoituksia varten.